Vaikka testamentti on haudanvakava asia, sitä voi lähestyä kevyelläkin tavalla, vaikkapa rattoisasti joulun pyhinä Testamenttipeliä pelaamalla.
– Avopariskunta on asunut pitkään yhdessä miehen omistamassa asunnossa. Mies kuolee. Hautajaisten jälkeisenä päivänä edesmenneen aikuiset lapset seisovat avolesken oven takana ja vaativat tämän poismuuttoa välittömästi. Heillä on siihen täysi laillinen oikeus. Pahinta on se, ettei avoleskellä ole edes irtisanomisaikaa. Häädön voi saada heti, kertoo varatuomari Jouni Korhonen, Sadin Dumari.
Kokenut lakimies on nähnyt monenlaista pitkän uransa aikana.
Edellä kerrottu esimerkki on helppo välttää tekemällä testamentti. Dumari tietää, että testamentin teko on monelle mukavuusalueen ulkopuolelle menoa, siksi hän keksi oivan ratkaisun, jotta kansalaiset suhtautuisivat innokkaammin testamentin tekoon. Hän teetti Testamenttipelin, joka kertoo herättävin esimerkein, mitä voi tapahtua, jos ei ole testamenttia.
Rattoisaa joulua
Varatuomari Jouni Korhonen harrastaa stadin slangia, on tunnettu myös kuivahkosta brittihuumoristaan. Korhosen Testamenttipeli on hauska. Pelissä voi testata, miten hyvin testamenttiasiat ovat hallussa joko yleiskielellä tai stadiksi.
– Peli on opettavainen, siinä pelaaja ymmärtää, että jos yksikin asia testamentissä on sinne päin, voi käydä ohraisesti. Pelissä on esimerkki siitä, kuinka lapsen ex-puolisolle päätyy tahattomasti omaisuutta. Kukapa tuleva vainaja toivoisi näin käyvän lapselleen, kysyy Korhonen.
Toinen herkullinen esimerkki kertoo, kuinka inhokkianoppi voi periä rakkaan kesämökkisi. Testamenttipelistä löytyy myös vinkki eläinten ystäville.
– Joillekin uskollinen koira on rakkaampi kuin sukulaiset. Koiralle haluttaisiin jättää koko omaisuus, mutta se ei ole Suomen lain mukaan mahdollista. Mutta, asiat voidaan silti järjestää, vinkkaa Korhonen.
Hän kannustaakin viettämään rattoisaa joulua Testamenttipelin merkeissä. Se löytyy Stadin Dumarin etusivulta linkkinappuloiden takaa niin yleiskielellä kuin stadiksikin.
Vain virallinen testamentti on pätevä
Korhonen kertoo, että jäämistöistä ja piironginlaatikoista löytyy yllättävän paljon epämuodollisia testamentiksi tarkoitettuja kirjeitä.
– Vanha ihminen kuvittelee kirjoittavansa viimeistä tahtoaan, jota sitten noudatettaisiin. Asia ei valitettavasti mene niin. Usein nämä kirjeet ovat myös päiväämättömiä ja allekirjoittamattomia. Kun tällaisia papereita löytyy vainajan asunnosta, ne useimmiten nostattavat aiheetonta riitaa perillisten keskuudessa, tietää Dumari.
Hän lisää, että kirjeet ovat vain paperin arvoisia, eikä niillä ole mitään merkitystä juridisesti. Ei ole tavatonta, että tällaisten kirjeiden perusteella ryhdytään riitelemään oikeudessa. Se on aivan tuhoon tuomittu järjetön teko, joka maksaa.
Korhonen korostaa, että on parempi olla kirjoittamatta tahdonilmaisupapereita testamentin sijasta, jos haluaa edistää jälkeenjäävien sopua. Testamentti on määrämuotoinen asiakirja, jossa on oltava kaksi esteetöntä todistajaa. Jos niitä ei ole, paperi ei ole testamentti.
Kirjeitä jälkeenjääville
Dumari ei julista pannaan perillisille tarkoitettuja kirjeitä kokonaan.
– Kirjeitä voi liittää testamenttiin. Naisihmiset miettivät asioita jälkeensä tarkemmin kuin miehet ja tarttuvat monasti kynään, sanoo Korhonen.
– Esimerkiksi etäisempi täti haluaa jättää siskon pojalle mökin, koska tämä näytti siellä hyvin viihtyvän. Tällaisissa tilanteissa tädin kirje on mukava lisä testamentin liitteenä, jossa täti perustelee testamentin sisältöä.
Dumari kannustaa kansaa kirjoittelemaan kirjeitä jälkeenjäävilleen.
– On kuitenkin muistettava, että nämä kirjeet eivät ole virallisia tahdonilmaisuja. Jos halutaan vaikkapa jakaa mööpeleitä, niin ne on laitettava itse testamenttiin, jotta tahto saa lainvoiman. Kirje on hyvä keino kertoa päätösten syitä.
Yleensä testamentin sisältö paljastuu perillisille viimeistään perunkirjoitustilaisuudessa, ja kirje on inhimillinen lisä muuten niin virallisessa tilaisuudessa.