Vaik testamentti on vakava papru, sitä voi funtsaa kevyesti, niinku vaik kliffasti joulun pyhinä pelaamalla Sitku mä delaant -pelii.

– Avopari on yhessä budjannu pitkään miehen omistamassa kämpässä. Sit ukko delaa. Monttubileiden jälkeen seuraavana päivänä kuolleen ukon kersat seisoo avolesken ovella ja vaatii, et leski lähtee litomaan ja heti. Niillä on lain mukaan täys oikeus vaatii niin. Aika karseeta, ettei avoleskellä oo edes irtisanomisaikaa. Häätö voidaan duunaa heti, kertoo varatuomari Jouni Korhonen, Sadin Dumari.
Kokenut lakimies on nähnyt monenlaista pitkän uransa aikana.

Edellä kerrottu esimerkki on helppo välttää tekemällä testamentti. Dumari tietää, että testamentin teko on monelle mukavuusalueen ulkopuolelle menoa, siksi hän keksi oivan ratkaisun, jotta kansalaiset suhtautuisivat innokkaammin testamentin tekoon. Hän teetti Testamenttipelin, joka kertoo herättävin esimerkein, mitä voi tapahtua, jos ei ole testamenttia.

Rattoisaa joulua

Varatuomari Jouni Korhonen harrastaa stadin slangia, on tunnettu myös kuivahkosta brittihuumoristaan. Korhosen Testamenttipeli on hauska. Pelissä voi testata, miten hyvin testamenttiasiat ovat hallussa, joko yleiskielellä tai stadiksi.
– Peli jelppii snaijaamaan et kuin paljon voi mennä mäkeen, jos ykskin juttu on testamentissa vaan sinne päin. Yksi keissi täs geimis on, milleen kersan exälle voi joutuu fyrkkaa ja kamoja, vaikkei ollu tarkoitus. Ei varmaan kukaan ketä delaa haluis et kersalle käy niin, funtsii Korhonen.

Toinen herkullinen esimerkki kertoo, kuinka inhokkianoppi voi periä rakkaan kesämökkisi. Testamenttipelistä löytyy myös vinkki eläinten ystäville.
– Jollekin uskollinen doggi on rakkaampi ku omat porukat. Tyyppi haluis jättää hauvalle kaikki fyrkat ja kamat, mut ei se skulaa, sanoo Suomen laki. Kummiski siihenki löytyy kikka kolmonen, Korhonen heittää.

Hän kannustaakin viettämään rattoisaa joulua Testamenttipelin merkeissä. Se löytyy Stadin Dumarin etusivulta linkkinappuloiden takaa niin yleiskielellä kuin stadiksikin.

Vain virallinen testamentti on pätevä

Korhonen kertoo, että jäämistöistä ja piironginlaatikoista löytyy yllättävän paljon epämuodollisia testamentiksi tarkoitettuja kirjeitä.

– Vanha gubbe tai muija funtsaa et se skrivaa kirjeeseen viimeistä tahtoa, jonka mukaan sit mennään. Vaan ei se mee niin, sori. Tämmöset breivit ovat useesti kans ilman päivää ja nimmaria. Semmosii breivii ku löytyy kämpästä, siit usein nousee perillisille hirvee flaidis ihan turhaan, Dumari sanoo.

Hän lisää, että kirjeet ovat vain paperin arvoisia, eikä niillä ole mitään merkitystä juridisesti. Ei ole tavatonta, että tällaisten kirjeiden perusteella ryhdytään riitelemään oikeudessa. Se on aivan tuhoon tuomittu järjetön teko, joka maksaa.

Korhonen korostaa, että on parempi olla kirjoittamatta tahdonilmaisupapereita testamentin sijasta, jos haluaa edistää jälkeenjäävien sopua. Testamentti on määrämuotoinen asiakirja, jossa on oltava kaksi esteetöntä todistajaa. Jos niitä ei ole, paperi ei ole testamentti.

Kirjeitä jälkeenjääville

Dumari ei julista pannaan perillisille tarkoitettuja kirjeitä kokonaan
– Mut breivin voi laittaa messiin testamentin kaa. Daamit funtsaa juttuja jälkeensä enemmän ku ukot, ja monta kertaa ne ottaa kynän käteen, Korhonen funtsii.
– Jos vaik kauempi täti haluu et sen systerin poika saa mökin, kerta se mukula viihty hyvin siellä. Sillon tädin breivi on testamentille kliffa lisä, ja täti bamlaa kirjeessä miks se kirjotti testamentin niin.

Dumari kannustaa kansaa kirjoittelemaan kirjeitä jälkeenjäävilleen.
– Kandee kummiski muistaa et nää breivit ei oo virallista kamaa. Jos tahtoo vaik pistää mööpelit jakoon, ne on pakko laittaa testamenttiin et homma kans skulais niin. Se kirje on hyvä, jos haluu kertoo et miks on päättäny niin.

Yleensä testamentin sisältö paljastuu perillisille viimeistään perunkirjoitustilaisuudessa. Kirje on inhimillinen lisä muuten niin virallisessa tilaisuudessa.

Pelaa Testamenttipeli:

Stadiksi

Yleiskielellä

STT Info 18.12.2020